KIRJAILIJAN TULOISTA
Mitä pitäisi ajatella seuraavasta yhtälöstä:
▪️Fyysinen, eli painettu kirja myy 200kpl saa kirjailija siitä 716 e.
▪️Jos äänikirja, myy 200kpl, saa kirjailija siitä 80e
▪️E-kirjasta n 140e
(huom kaikki tarkemmat summat riippuu kirjailijan sopimuksista ja tuotannosta)
Millä summalla näistä kirjailija tulee toimeen kuukauden? Ja mitä näistä arvaatte nykyään ostettavan enemmän.
Fyysisten kirjojen myynti on romahtanut ja k-taudin aikana harppaus äänikirjoihin on ollut valtava.
Esim. vuoden 2021 Finlandia palkittu Taivaallinen vastaanotto myi painettuna 18 600kpl, ja 2020 vuoden Margarita 42 900kpl. Toki täytyy muistaa, että kirjojen palkinnot mutta eivät välttämättä kumuloidu suoraan myyntitilasoihin – toki tällä on paljonkin vaikutusta. Edelleen myyvämpiä kirjallisuuden lajeja ovat dekkarit ja romantiikka, jotka karkeasti sanottuna voivat hyvinkin myydä Finladia voittajaa enemmän. Korkeakirjallisuus ei välttämättä ole siis myyvimpien tilastojen esimerkeissä listaykkösenä.
Laskusuunta painettujen kirjojen kohdalla on kuitenkin myös myydyimmillä kirjailijoilla. Esimerkiksi yhden Suomen myydyimpien kirjailijoihin kuuluva Ilkka Remeksenkin myynti näyttää tältä:
▪️vuonna 2007 Remes möi 150000 kpl
▪️ vuonna 2021 30000 kpl.
Koronavuosi 2020 oli kirjojen myynnillä niin kuin Ilkka Remeksenkin myynnillä noususuuntainen Myydyimpien kirjojen TOP20 listalta voi tulkita sen, että painettujen kirjojen myynti oli 85000kpl pienempi vuonna 2021 kuin 2020.
Mikä vähentää painettujen kirojen ostoa? Lukemisen vähentyminen ja luku- ja kirjoitustaidon yleinen heikkeneminen nuorilla on yksi merkittävä syy. Yhtenä “uhkana” pidetään elokuvia ja tv-sarjoja. Näen kuitenkin että nämä kaksi ovat niin erilaisia taidemuotoja, että niiden pitäisi ennemminkin tukea toisiaan kuin olla uhka. Ne kuitenkin kilpailevat eräästä tärkeästä asiasta ja se on aika. Yleisesti ajattellaan myös että äänikirjat ovat vieneet painettujen kirjojen paikan. Äänikirjat ovat helppoja kuunneltavia samalla kuin tekee jotain. Monella ei ole aikaa lukea, koska lukeminen on hidasta – äänikirjat säästävät siis monella aikaa. Lukeminen on myös energiaavievämpää kuin pelkkä kuuntelu – siis vaativampaa. Lukeminen onkin käytännössä aivojen bodausta – joten on ymmärrettävää, että pitkän työpäivän uuvuttamat ihmiset joilla ei ole juurikaan aikaa, valitsevat aikaystävälliset vaihtoehdot.
Tilastoissa se näkyy seuraavasti: vuonna 2003 TOP20 kaunokirjat ovat myyneet 800000 kpl kun taas 2021 myydyimmät TOP20 myi yhteensä seuraavaa:
▪️Painettuna: 281 700kpl
▪️Äänikirjana: 368 500kpl
Tästä näkee erittäin hyvin sen, että äänikirjoja todella ostetaan enemmän kuin paienettuja kirjoja.
Onko äänikirja sitten kirjallisuuden tuho? Itse en näe niin. IG-postauksen kommenteista tuli paljon huomiota siitä, että äänikirjat ovat ennemminkin vaihtoehto muulle kuuntelemiselle. Myös on huomiotava, että äänikirjojen elinkaari on suurempi kuin painetun kirjan – ja näin ollen pitkällä aikavälillä siitä saatu tuotto voi olla potentiaalisesti parempi kuin painetun kirjan kanssa. Myös kokeneemmat kirjailijat joiden kirjoja ei ole 10v sitten tuotettu äänikirjoiksi, saattavat kokea uuden nousun.
Ääni- ja ekirjat ovat myös helposti lähestyttävämpiä ja sellaiset henkilöt jotka eivät tarttuisi kirjaan, saattavat tarttua äänikirjaan. Toisaalta monet kirjat eivät yksinkertaisesti toimi äänikirjoina, mutta tähänkin on tulevaisuudessa mahdollisuutta – kuulemani mukaan – tehdä oma audiokäsikirjoitus – jota itseasiassa odottaisin innolla että se toteutuisi. Äänikirja on kuitenkin eri asia kuin painettu kirja. Sama asia että kirjasta tehdään suoraan elokuva, se ei välttämättä toimi niin: on tärkeää tehdä elokuvaa varten oma käsikirjoitus.
Huomioitavaa kuitenkin on tässä kirjailijan palkkio. Kärjistäen kirjailijan palkkalaskelma pienenee, jos trendi on painetuissa kirjoissa laskeva. Lisäksi mitä tulee erilaisiin Spotify-mallilla toimiviin äänikijapalveluihin, kirjailijalle tuleva korvaus on usein tätä heikompi. Se myös riippuu käsittääkseni siitä kuunnellaanko kirjaa kokonaan, vai jätetäänkö kesken. Tästä kustantamot yms. keräävät myös tietoa: tulevaisuduessa onkin kiinnostavaa miten se vaikuttaa kirjojen kirjoittamiseen, kun kustantamo pystyy osoitttaan suoraan, missä kohtaa kirja jätetään kesken.
Realistisesti pelkällä taiteen tekemisellä on lähes mahdotonta tulla toimeen. Suurella osalla kirjailijoista on toinen työ kirjoittamisen ohella. Tuntuu, että kukaan ei tunnu edes olettavankaan, että kirjailija voisi elää kirjan tekemisellä, joka itseasiassa vaati aikamoista ammattitaitoa: paitsi kirjallista perehtyneisyyttä, myös mittaavan taustatyötä, juonen- ja draamantajun taitoa ja itsellä esim. tieteellisten julkaisujen tulkitsemista ja läpikirjoittamista romaaniystävälliseen muotoon.
Taiteen merkitys yhteiskunnalle on suuri. Taiteilija ottaa kantaa johonkin itseään koskettavaan aihepiiriin ja itse näen että jokainen kirja on omalla tavallaan tärkeä avaus johonkin keskusteluun, usein jopa kannanotto. Monet tuovat uutta tutkimustulosta, uusia näkökulmia tai maata mullistavia ajatuksia taiteen keinoin yleiseen tietoisuuteen. Puhumattakaan viihteen arvosta!
Sen sijaan, että eri formaatit olisi uhka kirjailijan tuloille olisi tärkeää, että kirjailija saisi ansaitsemansa korvauksen. En tosin tiedä mitä konkreettista pitää tehdä, tiedän vain että minulla on fakta siitä että minun pitää myydä 200 äänikirjaa että saan tänään maksettua Ruskan trimmauksen kun 200 painetulla kirjalla saisin 10 trimmausta. Siinä on melkoinen ero
Huomiokaa että tässä postauksessa ei ole otettu huomioon kirjastokorvauksia tai kirjastojen vaikutusta kirjailijantuloihin.Niistä voi lukea lisää sanaston sivustolta: www.sanasto.fi Tämä ei ole myöskään täydellinen totuus mistään, vaan minun omaa tulkintaani.
Lähteitä:
https://kustantajat.fi
https://kustantajat.fi/media/bestsellerit-verkkoon-2021.pdf?fbclid=IwAR0n5I0bwBsY450ycRfhR84iDGXz6MDAxj0kWqbtwuHWp03FXvnfCExy78Y
J.P. Koskisen FB-päivitys 25.1.2022
http://tilastointi.kustantajat.fi/neljannesvuositilasto/2021Q1-Q4
Pusuja!
xxx
